Olimme heinäkuun alussa mökkeilemässä ja siellä ajankohtaisena leikkinä oli merirosvoilu. Leikin rekvisiitaksi valmistimme yhdessä poikien kanssa merirosvolipun. Poikani suunnitteli kuvan, piirsin sen kaavapaperille ikkunaa vasten läpi ja siirsin kuvan huovalle. Ompelin luut käsin mökillä kiinni vanhaan villakangastilkkuun (joka on jäänyt yli kauan aikaa sitten, kun tein paisuvia vauvamahojani varten lisäkkeen talvitakkiini..).
Lipun toiseen reunaan ompelin nauhakujan, jonka yläpään ompelin umpeen. Lipussa kuului olla myös reikiä ja repaleinen toinen reuna. Pujotimme lipun viimein oksaan ja leikki alkakoon!!
Merirosvoilun yksi tärkeä osa on tietysti aarteenetsintä. Otin kotoa mökille mukaan tukevaa kopiopaperia (220 g/m2), jonka värjäsin uunipellillä vahvassa teessä ja kuivatin saunassa. Kun paperi oli kuiva käärin sen rullalle ja sytytin palamaan saunan kiukaan tulipesässä. Koska paperi oli vahvaa, ei sitä puhaltamalla saanut sammutettua, joten pian vain dippaamaan ämpäriin ja karttapaperi oli valmis.
Piirsin paperille aarresaaren kuvan, unohtamatta kompassitähteä! Väritimme kuvan yhdessä. Muistelin samalla, miten ihanaa lapsena oli katsoa vierestä, kun isäni piirsi minulle kuvia. Hän piirsi tarinoita samalla, kun kertoi niitä. Saman totesivat poikani, kun pyysin heitä piirtämään kanssani.. Välillä on vain niin ihanaa katsoa kun äiti piirtää.
Löysin paikalliselta kirpputorilta pienen metallisen kirstun, jonka kätkin pääkallovuoren uumeniin ja pojat pian hihkuen lähtivät aarretta etsimään. Kirstusta löytyi aarteena hopeakolikoita eli foliopaperiin yksitellen käärittyjä pantterikarkkeja..
Emme myöskään unohtaneet merirosvojen vaatetusta, johon kuului tietysti silmälaput (villakangastilkku ja kuminauhaa) kummallekin pojalle (ne eivät olleet kovin mukavan tuntuisia päällä) sekä päähuivi, joka sidottiin solmuun takaraivolle.
Merirosvot olivat myös varastaneet ritareilta miekan itselleen, mutta siitä kerron lisää joskus toiste.. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti