maanantai 5. joulukuuta 2011

Suunnistusleikki metsäjuhlissa

Vietimme yhdessä tänä vuonna metsämörrikerhooni osallistuneiden mörrikerholaisten kanssa pikkujoulut metsäpaikallamme viime viikonloppuna ja yhdeksi ohjelmanumeroksi järjestin suunnistusta.


Suunnistaminen on ollut lempipuuhaani, kuten kartat ylipäänsä. Piirsin jo kesällä pojilleni kartat niin metsäpaikastamme kuin reitistäkin sinne, joten suunnistamisen suunnitteleminen alkoi skannaamalla piirtämäni metsäpaikan kartat koneelle ja tulostamalla omat hienot haitaritaitoksin taitellut kartat kaikille osallistujille. Paksulle paperille lasertulostimella tulostetut kartat kestävät hienosti hieman kosteankin metsäseikkailun.


Karttaan oli merkattu ruksi paikkaan, johon olin kiinnittänyt puuhun rastin. Ruksit olivat paikoissa, jotka lapset osasivat nimetä metsäpaikalla tai reitillä sinne. Tässä on Kääpäpuun aseman rasti. Tykkään laminoida paperiset viestit, jotta ne kestävät useammankin kerran metsäleikkejä.

Rastilapun taakse oli kiinnitetty hahmoja, jotka olivat kerholaisille tuttuja kerhoissa pitämistäni teatteriesityksistä ja niiden etukirjaimet muodostaisivat sanan, joka on yksi metsäpaikan rakkaista paikoista. Mutta miten viisivuotiaat saavat muutettua hahmoja kirjaimiksi!?! No tietysti taikamuuntimen avulla!


Taikamuuntimessa on kaksi aukkoa ja kampi. Ja näin se toimii:

Auringonsädetyttö sujahtaa sisään..

Kun toiseen aukkoon sujauttaa hahmon sisään ja veivaa kampea..

..ja A tulee ulos!

..tupsahtaa toisesta aukosta esiin hahmon etukirjain.


Kerhopikkujouluihin oli kutsuttu myös aikuisia mukaan, joten nyt tuli tehtävä aikuisille.. Minkä sanan nämä muunnetut kirjaimet muodostavatkaan?! Pian se oli ratkaistu ja päästiin etsimään yllätystä Majakiven luota.


Majakiven alla oli piilossa pussin sisällä metsäneläinarvoituksia, jotka olivat hauskoja pikkuisia pähkinöitä.

Ja suunnistuksen jälkeen olikin mukavaa lähteä puuhailemaan vanhoja tuttuja metsäleikkejä ihanien metsäkerhokavereiden kanssa pitkästä aikaa, kun aikuiset alkoivat viritellä trangiaan tulta ja lämmittää ruokaa!
Keväällä sitten taas jatketaan kerhotoimintaa!


Hihii.. Onpa hauskaa suunnitella kaikenlaisia kiemuroita.. Ja jos minulla olisi ollut enemmän kuin 24 tuntia aikaa suunnitella, niin tuosta olisi tullut vieläkin kiemuraisempi kuvio..
Pikkujoulujen jälkeen tajusinkin, että taikamuuntimeen olisi pitänyt TIETYSTI lisätä jonkinlainen kieputusloru. Ehkä se syntyykin seuraavalla kerralla, kun tarvitsemme konetta. ;)

2 kommenttia:

  1. Uskomatonta miten jaksat nähdä vaivaa! Ihana Mörri-täti! Tuo taikamuunnin on upea!

    VastaaPoista
  2. Mörri-täti! Enpä ole ajatellutkaan vielä tuota termiä ennen, suloista! :)

    Näitä puuhia pulppuaisin helposti loputtomiin, se ei edes tunnu vaivannäöltä, olen vain kiitollinen, että olen saanut kerhoryhmän, jossa saan toteuttaa ideoitani! :)

    VastaaPoista