Pikkuinen pupuneitonen pomppasi hurmaavalla jättiloikalla Luovuuden Linnan vallihaudan yli ja liittyi joukkoomme. Hän hurmasi pikkuhiljaa yksinäisen pupusedänkin sydämen. Pupuherra totesi, että on hyvä olla joku, jolle voi antaa pusun silloin tällöin. Mutta hän pitää silti visusti huolen siitä, että ehtii ensimmäisenä ruokakulholle.
Tästä pikkukaverista tulette kuulemaan vielä. ;)
Onnea uudesta perheenjäsenestä ja Liiulle onnea uudesta kodista! :)
VastaaPoistaKiitos Kaisa! :)
VastaaPoista