Kotimme on melko erikoinen, koska eteisestä aukeaa ovi komeroon, joka on vain metrin korkuinen. Tästä kulki läpi vain ne, jotka uskalsivat!! (Siis kaikki..) Pääkallovuoren toisella puolella odotti merimaisema ja kiipeäminen vuoren rinnettä ylös. Vuorella istuttiin kallion jyrkänteellä (siis metrin korkeudessa, jossa sijaitsee vuoteemme) ja ongittiin merestä saalista. Se ei sitten ollutkaan mikään tavallinen saalis, vaan jokainen sai ongenkoukkuunsa palasen aarrekartasta!!
Palat piti teipata yhteen ja tältä se sitten näytti.
Palojen toisella puolella luki, että tulivuori, jonka rinteellä lapset nytkin juuri oleilivat, oli juuri purkautumassa ja sekös kauhistutti ja jännitti kaikkia!! Tuli kova kiire onkia viimeisetkin kartanpalaset ja teipata ne yhteen. Kartan katkoviivaa pitkin seikkailusta toiseen kulki juhlijoiden tie ja lopulta tultiin perille kartan osoittamaan kohtaan, jossa aarteen pitäisi olla. Tarvittiin monta lasta auttamaan, että päästiin (pehmolelulaatikon) pohjalle, josta löytyi tällainen kirstu:
Kirstussa kimalsivat kaikenlaiset kolikot ja timantit, mutta sen pohjalla oli myös pienet kortit kaikille lapsille. Korteissa oli kuva-arvoituksia eri paikoista asunnossamme. Näistä paikoista sitten löytyi lopulta kätkettynä jokaiselle oma pieni paketti.
Näitä juhlia oli tosi hauskaa miettiä ja järjestellä, mutta ennen kaikkea niitä oli hauska viettää!
Järjestelyistä vielä sen verran, että Pääkallovuoren suuaukkoon on kiinnitetty paperista tehdyt hampaat ja piirsin cyproc-levyyn nuo silmät, kun se ollaan vielä maalaamassa jonain päivänä. Kartan piirsin tukevalle paperille ja päällystin kontaktimuovilla, jotta sen voi teipata uudelleen ja uudelleen leikeissä. Kirstun olen ostanut aikoinaan puuvalmiina Sinellistä ja sen maalasin akryylimaaleilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti