Äiti: "Hei näytäpä sitä sun porkkanaa!! Sehän näyttää ihan.."
Poika: "..muumipeikolta!" Poika oli pureskellut porkkanaansa jännästi muotoillen.
Äiti: "Täytyypä heti kokeilla!"
Ja hän hakee puukon sekä uuden porkkanan ja TA-DAA!
Siitä tuli muumimamma! Väritin esiliinaan vielä puolukalla punaiset raidat, mutta ne haalistuivat nopeasti.
Oli todella hauska veistää porkkanaa, se kun on pehmeää ja muotoiltavissa hirmuisen helposti!
Muumimamman poseeratessa katseeni kääntyi rujonnäköisiin huonekasveihini, nimittäin..
Viime vuoden ajan minun viherpeukaloni lepäsi.
Ihan kohta alkaa olla aika vaihtaa mullat kukille, mutta myöskin aika ensimmäisten kukkasten. Eräät kasvit kuitenkin kukkivat näköjään sitä kauniimmin, mitä huonommin niitä hoitaa:
Posliinikukkamme on kukkinut jo neljänä peräkkäisenä vuonna tauotta helmi-maaliskuulta syys-lokakuulle asti. Ensimmäinen kukinta aiheuttaa aina hurmaavan kukkaistuoksun koko asuntoomme. Kukkia on nimittäin paljon, viime vuonna ainakin 18 kukkaterttua kerralla ja uudet kukat ilmaantuivat heti vanhojen pudottua.
Se on niiiiin kaunis!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti