perjantai 14. helmikuuta 2014

Värikästä ystävänpäivää!


Nämä pikkuiset pallurat eivät jää yksin,
vaan ne pulisevat ja pomppivat ihan hupsuina laatikossaan
koko ajan kasvavassa porukassaan.

Ystävyys on parasta,
 kun voi olla juuri sitä mitä on ja juuri siinä missä on.
Olla oma itsensä - se riittää!
Oikein hyvää ystävänpäivää kaikille!

Tämä virkkausprojektini viekin vähän enemmän aikaa viimeistelyissä, joten näistä kavereista on tulossa vielä lisää juttua! ..pikkuystävistä, jotka parantavat maailmaa tai ainakin yhden ihmisen elämää. Päivä kerrallaan! :)

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Krokotiili ja sen poikanen - Virkkuuohje


Virkkuuohjelaatikostani kuului itsepintainen huuto:
"Päästä meidät ulos, haluamme maailmalle!"

Joten tässä, olkaa hyvät, pitkästä aikaa elinapin Virkistävä Virkkuuohje:


Suunnittelin Krokotiilin alunperin tawashiksi, auttamaan siivoustöissä,
mutta loppujen lopuksi krokotiili päätyi kuitenkin lasten lelulaatikkoon.. ;)

(Litimärkä krokotiili tiskialtaan vieressä oli liian hellyyttävää katseltavaksi.)



Siellä lelulaatikossa krokotiili sai pian pikkuisia poikasia,
jotka sopivat pienen lapsen sormeen mukavammin.


Iloisia virkkuuhetkiä!


(pdf-tiedosto)




elinap myös facebookissa: fb.com/elinapf

torstai 9. tammikuuta 2014

Hurjapäinen joogakaveri

Kulkipa kerran kettu ihan yksinään joogaan ja takaisin, joogaan ja takaisin.

Kerran kulkiessaan se kuuli möreän äänen erään lammen luona ja pysähtyi ihmettelemään..


"Ota minut mukaasi," vaati tuo toinen.

Ja kettuhan otti, onhan toki jooga kivempaa kaksin!!


 

Krokotiilijoogamattokantokassi on ihan huippu!


Maalasin silmät mangatusseilla ja lakkasin päälle.
Hampaina toimii puolimetrinen vetoketju.
Kuonossa ja hännänpäissä on kätevästi tilaa pienille tarvikkeille.


Illan tullen krokotiili ja kettu suuntaavat kotiin ja jos sattuu hyvä onni kohdalle:


Krokotiili pääsee nakertelemaan sukkia ennen seuraavaa joogakertaa!
Sehän voi kantaa kyydissään vaikka vaihtovaatteet yökyläilyä varten.


..ja nyt loppuivat meiltä joogamatot.

Sen pituinen se.



Olen avannut uuden blogin, Rauhan keitaan, joka on unelma kiireettömästä ja tasapainoisesta kasvuympäristöstä lapsille – kasvattajan hyvinvoinnin kautta. Siellä avaan pikku hiljaa oivalluksiani elämästä, lapsuudesta, luontoyhteydestä sekä ihmisenä kasvamisesta. Tervetuloa!


..Luovuuden linna ei kuitenkaan lopeta, vaan täällä jatkuu sama meno edelleen
hissun kissun.. :)

tiistai 10. joulukuuta 2013

Kettumaista joogaa



Joogaharrastukseni on yltänyt siihen pisteeseen, että
lampaantaljat, räsymatot ja joogasalien lainamatot saavat riittää.
Uusi matto muutti taloon, mutta onkelma saapui sen mukana:

Miten sitä sitten kannettaisiin ympäri kaupunkia mukavasti?

Pitkään aikaan en ole virkkaillut mitään, mutta
aina ensimmäisenä tulee kyllä edelleen mieleen:
voisiko tähän virkata ratkaisun?

Useimmiten vastaus on:


 KYLLÄ VOI!!!
 

Pieneksi kivaksi yksityiskohdaksi mainittakoon,
että ketun häntään voi sujauttaa joogasäärystimet tai
jotain muuta mukavaa mukana kuljetettavaa.
Tämän idean taasen sain kalaystäviltämme.
 

Kettu vaikuttaa kyllä olevan vähän tympääntynyt odotteluun,
taitaa olla aika jälleen lähteä joogamaan!



sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Kalaisia kesäpäiviä muistellen..


Nämä ihanan pirteät aurinkokuvat viime kesän kalansaaliista
houkuttelevat kertomaan koko kalajutun.. Siispä tarina alkoi Tigeristä:


Löysin tällaisen ostoskassipussin Tigeristä, kun Tiger ei vielä ollut Suomessa.
Ihastuin sen väreihin, keveyteen ja merkitykseen,
mutta kalaparka aiheutti niin paljon käsityötä paikkaamisillaan,
että päätin virkkaamisen olevan jälleen kerran parempi ratkaisu.


Kala pääsi fiilistelemään kangaskassin kanssa oloaan sulavesien ääreen jo kesällä,
mutta nyt pilkkikeleillä se päätti syödä vähän väriä sisuksiinsa:


Reisenthalin ostoskassit sujahtavat kalan uumeniin tosi liukkaasti!


Kaloja alkoi tarttua haaviin sitten useampiakin.
Näille voi antaa tehtäväksi myös vaikka mukavan kaulahuivin kuljettamisen ja
takuuvarmasti ne PiRiStÄväT päivän olemassaolollaan!


Ahvenen oloinen yksilö haukkoo tässä henkeään kuivalla maalla.
Taisipa ahven pian pulahtaakin laiturilta veteen
makrokameran tähtäillessä liian tarkasti yksityiskohtia..


Elämän kultaiset hetket alkoivat virkkaantua pian kaloihinkin, kunnes:


Koko kala päätti muuttua auringon kultaamana iltaruskon hetkenä
KULTAKALAKSI!! Jeee!


Entäs tämä kaveri.. Näyttää minusta aika viattomalta..
Mitähän se on meinannut mennä puuhaamaan ostoskassinsa kanssa..?




Tervetuloa kaikki uudet lukijat!