sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Kahden puppetin tarina


Tämä on tarina kahdesta veljeksestä... Kokosta ja Pepestä ja siitä kuinka he saapuivat perheeseemme.


Kaikki alkoi juutubesta, josta löysimme kiehtovia tutorial videoita käsinukkejen teosta.
Eihän sitä voinut muuta kuin kokeilla itsekin!

 

Ensimmäinen vaihe: Pää

Pää muotoiltiin netistä löydettyjä kaavoja mukaillen vaahtomuovista.


Ja tietysti kalloon tuli kuvittaa myös silmien aukot. 
 
Se hetki, kun ensimmäisen kerran vetäistiin pään ylle karvapeite oli koskettava. 
 



Hahmoista tuli yhtäkkiä eläviä! Vau!


Nenät olivat helppo juttu, mutta silmät vasta tarjosivatkin monipuolisen vaihtoehtojen valikoiman:


 Mitä saisi olla?


Oikea vaihtoehto oli kuitenkin päivänselvä:

Ja tässä sitä ollaan!

Toinen vaihe: Vartalo ja kädet

Kämmenten sivuihin jätettiin pienet aukot, joihin voitiin pujottaa käsien ohjaustanko.
 

Sormien sisälle taivuteltiin rautalankaa, jotta sormien asentoa voi muutella.

Ja sitten lähdettiin matkalle, veljekset osineen kassiin ja menoksi:




Automatkalla tuli ommeltua vartalo paikalleen.
Koko sai halata veljeään jo matkan varrella!

Kolmas vaihe: Jalat


Sovittelimme jokaisessa vaiheessa osia puppetteihin monen monta kertaa.
Jalkoihin laitoimme tukevasta pahvista jalkapohjan.



Näissä kuvissa testailtiin jalkojen sijaintia, mutta ne roikkuivat vielä tyhjinä, kun emme olleet päättäneet, miten ne täyttäisimme.

Vihdoin keksimme keinon ja veljekset tulivat nopeasti valmiiksi!





Neljäs vaihe: Hauskanpito!

No okei, se oli kyllä mukana joka vaiheessa, mutta erityisesti nyt, kun kaverit ovat valmiit!


Kokolla on oma lemmikki dinosaurus.


Ja Pepellä on oma koira.



Pepe tykkää myös puuhailla tietokoneella.


...Mutta parasta on, kun saa kujeilla oman veljen kanssa!

Tämä oli ihan mielettömän hauska kokeilu ja erittäin onnistunutkin sellainen!
Kummallakin käsinukella on oma luonteensa ja omat muotonsa, hurmaavia yksilöitä kumpikin!

Ollaan koko perhe oltu mukana veljesten kehittelemisessä ja tarina jatkuu tarinoiden kehittelemisen muodossa ja se vasta jännää ja luovaa onkin! Millainen nukketeatteriesitys näillä syntyykään!!?!


Tässä vähän maistiaisia...

Oli ihanaa tulla myös pitkästä aikaa päivittämään kuulumisiamme tänne Luovuuden linnaan!

Mikäli muuten etsit sivustolta virkkuuohjeita ja linkit tökkivät, olen muuttanut kotisivuni Wordpressiin ja löydät kaikki ilmaiseksi ladattavat virkkuuohjeeni vaikka klikkaamalla tästä.


keskiviikko 26. elokuuta 2015

Kyllä kala kertoo


Heräsitkö tänään Oikealla jalalla?

Kokeillaan kestääkö maalitussi näissä sisäkengissä
koululaisen menoa päivän vai jopa kaksi..


lauantai 21. maaliskuuta 2015

Malli paikallaan

Kun näin ensimmäisen kerran Disney Infinity-hahmoja,
aloin heti haaveilla siitä, miten hyviä malleja ne olisivat piirtämiseen.



Tänään sain tilaisuuden piirtää niistä värityskuvia!
Mahtavaa!


Ja vaikka muksut saivat minut kiinni itse teossa..
piirtämässä taustaksi pilviä, kukkia ja sydämiä,
niin yksi söpö kissa sai kuitenkin jäädä
Rautamiehen puolustettavaksi.

Hihii!!




keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Luontokerhon värityskuvapäiväkirja


 Metsäkerhossa meillä jokaisella on käytössä oma luontonimemme.
Piirsin lapsille omat pienet kuvat luontonimien perusteella ja
kun esittelin ne tänään lapsille, he innostuivat..

Ja sittenhän innostuin minäkin ja yhdessä ideoimme ja
tein päiväkirjamerkinnän piirtämällä
värityskuvan tämän viikon touhuista ja lasten toiveista
oman luontonimihahmonsa tekemisistä.


 Metsässä on mukavaa, kun liu'utaan liukurimäessä, kiipeillään puissa,
rakennetaan lumikrokotiilejä ja pidetään jäätelökioskia.
Ja tietysti ollaan yhdessä ja kannustetaan toisiamme.
Meillä on aivan mahtava porukka!

Seuraavalla viikolla pääsee sitten toiset hahmot esiintymään värityskuvaan.


torstai 12. helmikuuta 2015

Meidän perheilyä


Me pujahdettiin Meidän perhe -lehteen!
Uusimmassa numerossa kerrotaan meidän hitaista illoista.
Ihan mielettömän ihanat kuvat on ottanut Milka Alanen, kiitos!
..ja tuo kuvan peli on minun piirtämäni Käärmeet ja sillat peli,
josta tykättiin tosi paljon, kun lapset oli pieniä.
On sitä hauskaa pelata vieläkin!