tiistai 5. elokuuta 2014

Klonkkumainen kännykkäkotelo koululaiselle

Koko homma lähti lapasesta. Annoin lapselle kännykän mukaan pihalle nuken tumpussa, jossa oli hyvä hihna kantamista varten.. Koska kännykkä sujahti sinne niin sopivasti, keksinkin sitten kysyä tänään:

"Voisin virkata kännykällesi jonkinlaisen pussukan, se voisi olla vaikka sellainen örkki, jolla on suloiset mulkosilmät!! Millaisen sinä haluaisit?"

Vastaus oli yksiselitteinen: "Klonkku, kiitos!"


Eli tuumasta toimeen. Otin malliksi tämän Lego-Klonkun,
(jolla on mahtisormus kädessään. Se on tehty haaraniitistä!)
Luonnostelin hieman nopeasti suunnitelmaa..

..Ja annoin lapselle kaksi vaihtoehtoa luonnoksista:
"Kummanlaisen Klonkun haluat?"


Tietysti hän halusi vasemmanpuoleisen, joten aloin tehdä oikeanpuoleista.
(Huomasin, että kysyin ihan turhaan, kun olin jo päättänyt..)
Päätin siis yllättää hänet sillä, miten hieno tuosta minun
valitsemastani vielä tulisikaan!

Kuvia piirtäessä kuvittelin vielä, että pussukan läppä tulisi naamalle hiusten muodossa, mutta keksimpä kääntää pussukan ympäri ja
laittaa napin Klonkun niskaan!

Virkkailuprosessini vaatii yleensä koukun, lankaa, kerrosmerkin, kynän ja paperia. Piirtelen kuvioita ja kaavioita ja laskeskelen silmukoita.
(Aina jälkeenpäin muistan, että voisin myös surffailla malleja netistä, mutta mallin kehitteleminen itse on kyllä minusta hauskempaa!)

Klonkun koko ohje Nokian simpukkapuhelimeen sopivaksi.

Olihan siinä puuhaa, mutta näppärästi ja nopeasti se kuitenkin valmistui.
Pieneksi hauskaksi yksityiskohdaksi valitsin napiksi 25 pesetan kolikon ja kantoremmin ripustin paikoilleen avainrenkaasta,
jonka olin pujottanut silmukoiden välistä läppään.


My preciousss!


Ihan mahtava tuli!! Ja poikakin hyväksyi perusteluni tälle mallille.
Onpa ihanaa, kun on pikkuinen puhelin,
niin pussukastakin tulee tosi näppärä maskotti!



maanantai 4. elokuuta 2014

Susipötköttäjän ystävyys


Krokotiili ja Kettuinen saivat tänä kesänä yleisön pyynnöstä ystävän.

Sudesta tuli pötköttelijä ja hän on vielä aivan sokea pikkuinen pentunen.
(Sen silmät aukenevat vasta myöhemmin.)


Susipötköttäjä on rakas unikaveri, jonka kylkeen on hyvä nojailla ja
se kulkee suloisesti kainalossa kaikkialle.

Kuonosta tuli muuten kerralla tosi hieno!
Tuntui, että tuntuma langan muokkaamiseksi muodoksi on vielä
täysillä hyppysissä,
vaikka todella harvoin tulee enää virkattua mitään.


perjantai 14. helmikuuta 2014

Värikästä ystävänpäivää!


Nämä pikkuiset pallurat eivät jää yksin,
vaan ne pulisevat ja pomppivat ihan hupsuina laatikossaan
koko ajan kasvavassa porukassaan.

Ystävyys on parasta,
 kun voi olla juuri sitä mitä on ja juuri siinä missä on.
Olla oma itsensä - se riittää!
Oikein hyvää ystävänpäivää kaikille!

Tämä virkkausprojektini viekin vähän enemmän aikaa viimeistelyissä, joten näistä kavereista on tulossa vielä lisää juttua! ..pikkuystävistä, jotka parantavat maailmaa tai ainakin yhden ihmisen elämää. Päivä kerrallaan! :)

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Krokotiili ja sen poikanen - Virkkuuohje


Virkkuuohjelaatikostani kuului itsepintainen huuto:
"Päästä meidät ulos, haluamme maailmalle!"

Joten tässä, olkaa hyvät, pitkästä aikaa elinapin Virkistävä Virkkuuohje:


Suunnittelin Krokotiilin alunperin tawashiksi, auttamaan siivoustöissä,
mutta loppujen lopuksi krokotiili päätyi kuitenkin lasten lelulaatikkoon.. ;)

(Litimärkä krokotiili tiskialtaan vieressä oli liian hellyyttävää katseltavaksi.)



Siellä lelulaatikossa krokotiili sai pian pikkuisia poikasia,
jotka sopivat pienen lapsen sormeen mukavammin.


Iloisia virkkuuhetkiä!


(pdf-tiedosto)




elinap myös facebookissa: fb.com/elinapf

torstai 9. tammikuuta 2014

Hurjapäinen joogakaveri

Kulkipa kerran kettu ihan yksinään joogaan ja takaisin, joogaan ja takaisin.

Kerran kulkiessaan se kuuli möreän äänen erään lammen luona ja pysähtyi ihmettelemään..


"Ota minut mukaasi," vaati tuo toinen.

Ja kettuhan otti, onhan toki jooga kivempaa kaksin!!


 

Krokotiilijoogamattokantokassi on ihan huippu!


Maalasin silmät mangatusseilla ja lakkasin päälle.
Hampaina toimii puolimetrinen vetoketju.
Kuonossa ja hännänpäissä on kätevästi tilaa pienille tarvikkeille.


Illan tullen krokotiili ja kettu suuntaavat kotiin ja jos sattuu hyvä onni kohdalle:


Krokotiili pääsee nakertelemaan sukkia ennen seuraavaa joogakertaa!
Sehän voi kantaa kyydissään vaikka vaihtovaatteet yökyläilyä varten.


..ja nyt loppuivat meiltä joogamatot.

Sen pituinen se.



Olen avannut uuden blogin, Rauhan keitaan, joka on unelma kiireettömästä ja tasapainoisesta kasvuympäristöstä lapsille – kasvattajan hyvinvoinnin kautta. Siellä avaan pikku hiljaa oivalluksiani elämästä, lapsuudesta, luontoyhteydestä sekä ihmisenä kasvamisesta. Tervetuloa!


..Luovuuden linna ei kuitenkaan lopeta, vaan täällä jatkuu sama meno edelleen
hissun kissun.. :)