torstai 9. elokuuta 2012

Myttysmetsän metamorfoosi - osa II

En malttanut olla poissa metsästä kauemmin. Piipahdin kurkkaamaan, mitä sinne kuuluisi. Kuljeskelin ympäriinsä ja etsin pikku toukkaystävääni. Mutta sitä ei ollut enää missään!


Hetken vaelleltuani, huomasin kuitenkin kanervikossa KOTELON!!
Sepä se, niinhän siinä varmaan kävi.
Toukka söi itsensä pulleaksi ja puuhaili itselleen kätevän kodin.

Kotelo kökötti paikallaan, joten jäin taas odottamaan..



Odotus palkittiin pian kotelon hytkymisellä..


..ja pian esiin pilkisti veitikkamaiset silmät!


 Niitä seurasi paljon punaista.

Mitä ihmettä!!

Eihän toukka ollut tämännäköinen!? Se on täysin muuttunut toiseksi.


- Enkä ole!
Sanoi pikkuinen leppäkerttu,
- Minä se olen edelleen!
Näin kuuluikin tapahtua!
Hetken kuivateltuaan, leppis lähti lentoon iloisesti nauraen.
Toukkana kulkeminen oli ollut paljon työläämpää.



 - Hei, tulkaa kaikki myttyset, katsomaan missä uusi kotini on!!


- Tässä näin, tervetuloa, minä asun koivun kainalossa.
Kirvoja kaivaten ja keräten.



Lisätietoja metsämyttystoiminnasta löydät
suomen ladun kotisivuilta.





6 kommenttia:

  1. Oo! Mahtavaa! Näytin meidän tytölle perhosen metamorfoosipostauksen ja tyttö oli aivan innoissaan. Muisti tekstitkin pian ulkoa, kun niin monta kertaa piti katsoa uudelleen. Täytyypä huomenna esitellä tämä leppäkerttu.

    VastaaPoista
  2. Aivan ihana leppis, niin ilmeikäs! :D

    VastaaPoista
  3. Mä olin pienenä luonnossakotonaan päväkodissa Helsingissä ja meillä oli myös tollanen leppäkerttu siellä myttysten kanssa leikkimässä

    VastaaPoista
  4. Mä olin pienenä luonnossakotonaan päväkodissa Helsingissä ja meillä oli myös tollanen leppäkerttu siellä myttysten kanssa leikkimässä

    VastaaPoista
  5. Mä olin pienenä luonnossakotonaan päväkodissa Helsingissä ja meillä oli myös tollanen leppäkerttu siellä myttysten kanssa leikkimässä

    VastaaPoista